Pilkkuja

Tekstissä pilkku ilmaisee taukoa virkkeen eri lauseiden välissä. Jonkinlainen hengähdystauko tässä taitaa olla menossa, olen keskittynyt enempi lukemiseen kuin käsin tekemiseen viime päivinä.

Mutta teinpäs pienet korvakorut, joissa on pilkkuja ;-) Suloiset pienet tsekkilasihelmet saivat seurakseen hopealankapyörteet ja sävyyn sopivat niobium-koukut.

Mukavaa helle-viikonloppua! Muistakaa juoda vettä paljon ja suojautukaa liian paahtavalta auringolta :-D

Jälkiä ajassa

Jokainen hetki on kallis. Jokainen meistä on kallisarvoinen. Jokaisella meistä on tärkeitä ja rakkaita henkilöitä elämässämme. Jokainen meistä jättää jälkiä läheisten ja satunnaistenkin tuttavuuksien elämään.

Erilaisten henkilökohtaisen elämän tapahtumien ja uutisten kohdalla, joutuu miettimään näitä jälkiä. Jättääkö pelkkä ajatukseni joitakin jälkiä kanssaihmisiin tai jopa universumiin, millaisia jälkiä puhutut tai kirjoitetut sanat jättävät? Ennen kaikkea, millaisia haluan niiden jälkien olevan? Mikä nousee tärkeimmäksi eron hetkellä?

Kun tällaiset painavat ja tärkeät ajatukset ja kysymykset mylläävät mielessäni, tartun helmiin. Voi mikä lohtu! Ja mikä taika niissä onkaan? Onko se väri, vai muoto, vai materiaalin sisältämä energia, vai jonkinlainen tekemisen synnyttämä vana ajassa? En tiedä, mutta rauhoittavaa se puuhailu on, ajatukset soljuvat pätkän kerrallaan, joitakin vastauksiakin löytyy kysymyksiin, miksi nyt? miksi hän? mitä voin tehdä?

Kaulakorussa on iso liettualainen printti-puuhelmi, valkoista turkoosia, ammoniitit, makeanvedenhelmi ja vuorikristalli, mattapintainen savukvartsi, iso vaalea merisiilen piikki, nahkanauhaa ja hopeaa. Pitkä, kevyt, neutraali, silti vahvatunnelmainen koru, 'Jälkiä ajassa'.

Rannekoru syntyi samassa hengessä, kirkkaita ja tummia hetkiä, polkuja pisteestä pisteeseen, tummien hetkien keskellä kirkkaita vyöhykkeitä, sydän, solmut; en halua selittää puhki.
Korussa on pikkuisia makeanvedenhelmiä, iso kashmir-helmi sekä puuhelmiä ja hopeaa.

Satunnaisia huomioita

... itsestäni. Kun jo kolmannen kerran näitä hajanaisia totuuksia haastetaan kertomaan, niin kerrotaan nyt jotakin (Sara haastoi nyt.) Mutta koska en aio tätä kierrättää, niin ei sen enempää 'säännöistä' kuin että laitan ne pyydetyt kahdeksan totuutta tähän. Totuushan sekin, etten välitä säännöistä ;-)

1. Se edellisessä postauksessa tapahtunut korupöydän siivoaminen tähtäsi 'kynsistudion' pystyttämiseen :-) Sisko ja hänen tyttärensä, korukaverini Kaisli, tulivat meille ja teimme nättejä geelikynsiä! Totuus tässä takana on se, että minusta on kiva katsella kauniita kynsiä!
Sisko laittoi itselleen ihan niillä varsinaisilla geeleillä ja tipeillä ranskalaiset manikyyrit, meikä lakkaili itselleen uv-lakoilla upean turkoosit kynnet. Omat kynteni ovat hyvässä kunnossa ja pitkät, käytin vain kokeeksi yhden tipin.

 'Studiomme'; kahvikin sai siskolla olla pitkät ajat kupissaan, kun tekeminen oli niin hauskaa ja, öö, hauskaa, sekä haastavaa, tää oli meille eka kerta :-D
Sori, kuvat valmiista kynsistä otettiin lennossa eikä onnistuneet...

2.Aamupalani on aina sama eikä maailman terveellisin: kahvia ja pari täysjyväkorppua! En saa aamulla alas mitään, missä olisi jotakin 'makua', joskus harvoin jonkun hedelmän. Muun päivän syön kyllä monipuolisesti ;-)

3.Luen aika lailla, tällä hetkellä vierelläni Carlos Ruiz Zafonin 'Tuulen varjo', luen sitä kolmatta kertaa vähän kertauksena ennen kuin tartun sen jatkoon 'The prisoner of heaven'. Tilasin tuon englanninkielisenä, kun yritän edes hiukan pitää yllä kielitaitoani. Tässä tuli oikeastaan kaksi totuutta - luen paljon ja luen usein englannin- tai ranskankielisiä kirjoja ja haluan hyvät kirjat myös omiksi.

4.Sieluni asuu veden liplatuksessa kalliorantaan, ehkä myös tuulen huminassa havumetsässä.

5.Hymyilen, hyräilen, viheltelen - itsekseni, en laula julkisesti :-D

6.Minulla on netissä ohjelmoituna 10 kirjanmerkkikansiota ja niissä jokaisessa 10-40 eri sivua; silti en millään meinaa löytää hakemaani tietoa/henkilöä/sivua. Olen siis järjestelmällisen epäjärjestelmällinen?

7.En kuljeta kännykkää mukanani, en juurikaan tekstaile enkä aina edes vastaa puhelimeen, jos olen tekemässä jotakin 'kiinnostavaa'. Tylsä tyyppi?

8.Omistan n.20 paria villasukkia ja hankin kyllä lisääkin. Käytän villasukkia kesälläkin jos on yhtään vilpoista varpailla!

Tässä vielä edellisen postauksen koru, Ilman heimoa, Kaisli-neidon yllä - hänellä on tässä jo 'uudet kynnet', perinteistä lakkaa ja hello Kitty -tarroja. Kelju täti käännätti puseron selkäpuolen eteen, että koru näkyisi paremmin! Oikealla puolella olikin ihana glitteri-kisu!

Piti kyllä siivota

Niin, piti - kyllä kai siivoamiseksi lasketaan myös se, että helmipöydältä helmet vähenee?

Kaipaan jatkuvasti kevyempiä korumateriaaleja, koska teen mielelläni ja pidän itsekin pitkähköjä koruja. Pelkistä kivi- tai lasihelmistä ja metalliosista tehtynä pidemmät korut ovat joskus aavistuksen painavia.

Kun löydän kauniita puuhelmiä, käytän niitä ja myös nauhat ovat todellisuudessa erittäin kivoja, kuvissani ne kyllä näyttävät usein jotenkin kömpelöiltä tai epäsoveliailta. Eivät siis ole :-) ja otan tästä kaulakuvaa jos
kaulamallini huomenna on suosiollinen...

Puuvillainen pitsinauha jatkuu korussa ensin kookoksella ja muilla puuhelmillä, riipusosuudessa on kaksi erikokoista kuparista Sole-rengasta, pari puuhelmeä ja hännänhuippuna dzi-akaatti. Kuparirenkaat on taottu ja etsattu yksilöllisiksi.

Mustan puuhelmikolikon toisella puolella on yllätys :-D

BSBP 6 - uusin helmivaihtohaaste

Innostuin jälleen tuohon uskomattoman Lori Andersonin vetämään helmivaihto-haasteeseen, tämä on jo kolmas kerta kun olen mukana. Silti en ole lainkaan konkari, koen melkein fyysistä tuskaa pähkäillessäni sopivaa 'keitosta' vaihtoon arvotulle parilleni. Tällä kertaa valmiiden korujen esittely on jaettu kolmelle eri julkaisupäivälle. Minulla pareineni se on 11.8.

'Bead Souper Hero' Lori Anderson, is hosting the Bead Soup Blog Party once again - with her amazing energy she attracts me to take part :-) Third time for me now! This is every time an interesting challenge, and, every time I feel pain trying to get my soup as pleasant and challenging as possible to my swap partner. This time you'll find my partner here, Toltec Jewels, such a talented and versatile award winner jewelry artist.

Tämänkertainen helmivaihto-parini on toinen uskomattoman energinen amerikkalainen, siis Lorin ohella, Toltec Jewels. Hänen blogiinsa/blogeihinsa kannattaa tutustua ajan kanssa! Yhtä paljon kuin nautin kauniista koruista ja valokuvista, nautin hänen taitavasta sanankäytöstään. En väitä olevani englannin kielen suhteen mikään asiantuntija, mutta kyllä teksteistä paistaa läpi hänen rakkautensa kirjallisuuteen ja sanalliseen ilmaisuun. Hänhän onkin voittanut kilpailuja sekä koruillaan että kirjoillaan!

 kuva: Toltec Jewels

Koruista löytää joka katsomalla uusia hurmaavia yksityiskohtia, tässä kuva kauniista riipuksesta, jossa ihanasti kehystetty 'chocolate druzy quartz' -kapussi. Toltec Jewels teki sen tyttärelleen ja kyseisen blogipostauksen löydät täältä.




Jos nyt sitten laittaisin pienen kurkistuksen lähettämääni 'keitokseen', josta näkyy vain pyörteinen värimaailma, ei yksittäisiä lähettämiäni helmiä, sehän on vielä salaisuus :-) Sen verran kerron, että mukana on suomalaista käsityötä!
And here a peek to the 'swirls' soup I sent for Toltec Jewels, wishing the colour combo to be even a bit of a challenge for her :-) I managed to include some beads from finnish artisans, too.

Ahomansikoita piknikillä! And a little english, too...

Okei, piknikit on jääneet tänä kesänä vähiin, mutta muutaman ahomansikan olen pistellyt suuhuni :-D Sitä kesäistä makua ei viljellyt marjat ylitä. Jokaisen lapsuudenmuistoissa on heiniin pujotellut pikkuiset punaiset marjat, eikös!

Kun mulla on niin paljon tuota hopealankaa - not! - niin tein juotoskokeilun, joka vahingossa onnistui, jipii! Sain aikaiseksi heinän, johon pujottelin suloiset mansikat, jotka perjantaina saapuivat postissa, aah tätä ostoslakkolaisen autuutta ;-)

Oikeansävyisiä punaisia makeanvedenhelmiähän metsästin monta vuotta niitäkin, mutta olin jo luovuttanut. Nämä ovat niitä oikeita joulun, ja mansikan, punaisia ja loput helmet jäävätkin odottelemaan sitten ehkä syksyä. Helmet ovat muutenkin hiukan erikoisia, ne on pinnaltaan viistehiottu, mikä ei makeanvedenhelmille välttämättä tee oikeutta, mutta värjättyinä ne ovat hauskat.

Tarkoitus olikin tehdä epäpariset korvakorut, joten pieni kukkanen pääsi mansikkaheinän seuraksi.

 ***

I know, it is this time, when I just have to gather my courage and write some english! It is the BeadSoupBlogParty -time, organized by amazing Lori Anderson! I have a very interesting and talented swap partner and I'll tell more about her in my next post!

Ilmoittauduin taas uusimpaan uskomattoman energisen Lori Andersonin organisoimaan helmivaihtoon ja kerron jännittävästä ja lahjakkaasta paristani hiukan lisää seuraavassa blogipostauksessa.

Sarjassamme 'miksi'

Miksi korvakoruja on niin vaikea kuvata? Miksi juuri se vaikutelma, jonka itse saan, ei tule kuviin millään?
No, niin kuin Akvamarin totesi: 'siksi'. Siksi, etten ole valokuvaaja.

Nämä korvakorut näyttävät korvissa kevyesti keinahdellessaan kuin syvän veden meduusoilta, mutta eiväthän ne kuvassa epätasaisesti pysähtyneenä näytä siltä.

 

Tyytykää siis kuvittelemaan, jälleen kerran. Helmet ovat muuten kooltaan n.10x13mm ja niiden seurassa on suloiset vuorikristallirondellit, hopeista figaro-ketjua sekä hopeisina myös ovaalit helmet ja korvanapit.

Haaveita

Aina haaveet eivät toteudu, joskus kyllä.

Jo vuosia sitten näin koruissa isoja makeanvedenhelmiä, joihin oli istutettu kristalleja nauhana helmen ympäri. Hain kiihkeästi lukuisilla erilaisilla hakusanoilla ja lukuisista netin helmikaupoista kyseisiä helmiä. En löytänyt ja jäin haaveilemaan, että ehkäpä joskus.
Kun sitten eräässä helmikaupassa niitä nyt etsimättä oli tarjolla, menin ja tilasin kokonaisen nauhallisen, kohtuuhintaisiakin olivat! Eilen kaunokaiset kotiutuivat. Eivät nyt aivan loistoluokkaa ole, mutta saavat kyllä juhlakorut sädehtimään.

Tähän rannekoruun helmien seuraan sijoitin kauniit kolmionmuotoisiksi viistehiotut vuorikristallit ja hopeaa, kirkkaana hohtavaa hopeaa :-)  Käsinpunottu ketjuosuus 'inverted roundmaille' mitä se olikaan suomeksi... Korvakorujen malli on vielä pähkäiltävänä.
 

Perimmäisten kysymysten äärellä

Tiedättehän, kun lapset on siinä iässä! Kun kaikesta kysytään 'miks?' Ja äidillä ei todellakaan aina ole vastauksia, ainakaan lyhyitä.
-miks pimeessä ei nää?
-miks tuulee?
-miks tytöt on erilaisia ko pojat?
-miks kissalla on viikset?
-miks mulla ei voi olla superkuulo?
Jne. jne. Loputtomiin.

Omiinkin kysymyksiin toivoisi myös vastauksia, vaikka tietää, että niitä ei saa.
-Miks menin tilaamaan massiivisia korunosia? Mitä teen niille? Haluaako joku muu ehkä ne?
-Miks menin tuhlaamaan kokeiluun kallista kullattua lankaa? Mihin koruun aion tän laittaa?
-Miks hopea ei oo halvempaa?
-Miks hopea on niin kallista?
-Miks hopean hinta vaan nousee koko ajan?
-Miks kukaan ei lahjota mulle hopeaa????? :-D Niinpä!


Tässä pari niitä kummallisia kokeiluja, joiden lopullisesta sijoittumisesta ei oo harmainta hajua!

Eiks kellekään muulle käy näin? Ja miks ei?

Tästä metallilangan punontamallista tykkään kyllä hyvin paljon, mutta näihin kokeiluihin käytin sekä liian paksua että liian ohutta lankaa, olisi saanut olla just jotain siltä väliltä. Tai edes hopeansävyistä. Phuuh, virheitäkin tuli ohuen langan kanssa. Jos hopeasta tekisi, pitäisi sattua kerralla kaikki oikein ja korumallikin mietittynä valmiiksi. Miks tää ei voi olla aina helppoa tai edes helpompaa!?

Kuuminta

Eilen oli kesän tähän asti kuumin päivä. Siltä se myös todella tuntui, aamusta asti oli painostavaa ja hikistä. Tiesin, että jossain vaiheessa iltaa iskisi ukkonen, silti lähdin pyöräillen äitsykän luona käymään. Kotiin päin lähdin aivan loppuillasta, kun näytti että sade hiukan hellittää. No, se vain näytti siltä. Kun olin hennossa sateessa kilometrin verran pyöräillyt, sain niskaani oikein taivaan täydeltä. Sisäistä hymyä piisasi kunnes silmätkin olivat niin sadevettä täynnä, ettei eteensä nähnyt :-D Saavuin kotiin todellakin likomärkänä, sääret hiekassa ja hiukseni vetisille kiharoille kääntyneinä. Ja vieläkin oli kuuma!


Kuumin väri on oranssi. Oransseista korukivistä kuumimpia ovat tuliakaatti ja karneoli, molemmat myös sisäänsä hurjasti naisenergiaa keränneitä kiviä :-) Aika kuumankiihkeää ajatustoimintaa, vaikeaselkoisuutensa vuoksi, minussa on viime aikoina herättänyt myös tuo Higgsin hiukkanen ja sen tiimoilta maailmanselitys nimeltä 'supersymmetria'. Aioin tehdä aivan supersymmetrisen korun, jossa olisi myös se pimeä massa ja ehkä useampikin Higgsin hiukkanen. Jos niitä nyt tässä on, niin piilottelevat...

Koru lähti liikkeelle tuosta suloisen ihanasta lamppuhelmestä, joka on lähtöisin herttaisen korukamun pajasta. Se heti tullessaan iski silmää ja muistutti tuosta dzi-akaatista, jossa värit ja kuviointi ovat kuin 'superpartneriksi' ennalta määrätyt. Riipuksessa on alaosana samoja värejä, poltettua oranssia ja vaaleita kuvioita toistava tuliakaatti. Muina helminä siis tavattoman pienireikäisiä viistehiottuja karneoleja ja nuo pyöreät ovat sitä lasikiveä, jonka nimeä en muista, niissä kuparihippuset hohtelee. Niskaosuus on kaksinkertaista ketjua ja koru on melko lyhyt, hehkuu hienosti esillä kaikki helmet.

**

Ja hello, vielä saa ilmoittautua Korukoplan haasteeseen, kukkia väkertelemään!

"A night at the Opera"

Voi, miten haikeansuloisia muistoja herahti pintaan, kun Teemalta katselin Savonlinnan Oopperajuhlien 100-vuotisjuhlagaalaa, suorana lähetyksenä. Ja niin tuttu on tuo Olavinlinnan ooppera-näyttämö, että tunsin lähes olevani paikalla, haistoin kivimuurit, kuulin pääskysten kirahtelun kesäillassa! Olinhan Savonlinnassa asuessani jokakesäinen oopperankävijä.
Kuin vahingossa satuin television avaamaan juuri esityksen alkaessa. Sain nauttia suosikkioopperoideni aarioista, heti alkajaisiksi Don Carlosista ja Viimeisistä kiusauksista. Viime mainittu oli ensimmäinen näkemäni ja kuulemani ooppera, joten sillä on rakas paikka sydämessä.

Jotenkin nuo tutut oopperasävelet saivat tarttumaan hiukan poikkeuksellisiin korumateriaaleihin. Daa! Prameaa kultaa! Aika kultaa muistot, niinhän sitä sanotaan, ja teinkin itselle juhlakorun, kauniista muistoista, upeista makeanvedenhelmistä, ja, 'kultakimpaleina' Savonlinnan vuosistani kaksi rakasta poikaani, heitä kai nuo sitriinimurikat rannekorussa kuvaavat :-)

 

Korvakoruista tuli ehkä vähän vaisut, Swarovski-korupiikeistä huolimatta. Katsotaan, ehdinkö miettiä niihin jotkut pikkulisät ennen lauantaita. Ihanaa hääjuhlaa odotellessa.

Noitanainen

Tilasin taikanäppiseltä Othelilta pari keramiikka-riipusta sekä tämän, jota tekijä kutsui 'saviherraksi', materiaali mustaa savea.

(kuva Othelin) 

Meillä hän joutuikin yllättäen sukupuolenvaihdoksen uhriksi!

Silti hän vaikuttaa aika coolilta, aivan kuin ei välittäisi ympäristöstäänkään tuon taivaallista,

helisyttelee taikakuutioitaan, mumisee itsekseen tai uskolliselle korpilleen, miettii uusia taikajuomasekoituksia kerättyään sisiliskon häntiä ja aamukastetta pulloonsa.

Mut ehei, katsokaa noita silmiä alakuvassa! Mikä terävä katse salamyhkäisen otsatukan alla :-D

Ja mitä kaikkea koruun tulikaan käytetyksi: mustaa korallia hiuksina ja kieputeltuina ketjunosina; lasi-, puu- ja kivihelmiä; patinoituja hopealenkkejä ja taas kokeeksi sitä silverfilled-lankaa kieputuksiin. Korppi vaihtoi käyttämättä jääneestä 'karhun synty' -korusta tänne noitanaisen seuraksi. Pienessä lasipullossa ei ole suinkaan eläimen osia vaan kuivattuja kukkasia.
Mietin pääni puhki tuota korallihiuspehkoa, mikä oli aluksi aika villi. Pehmensin vaikutelmaa mustalla pitsinauhalla, mikä kyllä myöskin suojaa ihoa riipuksen karhealta taustalta. Nauha on tullut kamulta materiaalivaihdossa ja kaikki aikanaan tulee käyttöön :-)

Kaulakoru on lyhyt ja täällä sitä taas kerran kehutaan itseä: tykkään, että onnistuin saamaan sen tunnelman, mitä hain, ilman että olisin ympännyt mukaan liikaa elementtejä.

***

Kesä on kukkien aikaa, ootteko muistaneet haistella ja ihastella!? Minä kiersin pyörälenkillä ylimääräisen kierroksen, että sain haistella ihanaa mesi-kukkaisten tuoksua kahteen kertaan :-D Huvinsa kullakin!

Mut sehän mun piti sanoa, että Korukoplassa on uusi, kesäinen ja kukkainen haaste!

***