Earth hour, tunti maailmalle

Earth hour = tunti maailmalle, maan tunti - tänä iltana kannetaan huolta maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksista, pieni ihminen voi edes näin osallistua: sammuttamalla valot tunniksi illalla klo puoli yhdeksän paikallista aikaa. Voihan sitä rauhoittua tunniksi miettimään omia valintojaan nyt ja tulevaisuudessa!




Annoin tämän aamun korulle yksinkertaisesti tuon nimen - Toivon, että korusta välittyy se, ettei läheskään aina kaivata kaikkein pisimmälle vietyä viimeistelyä, hiontaa, kiveen, jotta se olisi kaunis ja silmää miellyttävä.

Korun kivihelmet ovat viimeistelyltään osa karkeita, himmeitä, osa vain sileiksi rummutettuja. Värivalinnallakin halusin tuoda esiin sen, että luonnollisissa sävyissään kivet ovat todella kauniita, näistä helmistä mitkään eivät ole keinotekoisesti värjättyjä. Korukivistä on edustettuna akvamariini, vuorikristalli (iso kirkas karkea ja himmeät vaaleat), ametriini, apatiitti, kunziitti, karneoli ja ruusukvartsi, pieni labradoriitti. Vuorikristallia on runsaasti, sillä sen sanotaan yhdistävän muiden kivien energioita.

Kun tuulee

Tuuli, suosikki-luonnonilmiöni :-D Kai niin voi sanoa?

Niin, tykkään monenlaisista tuulista.
Hiljaisesta, pehmeästä kesäaamun tuulesta, joka lupaa lämmintä. Sitten tykkään siitä reippaasta, raikkaasta tuulesta, joka kaikkina vuodenaikoina lupaa kuivattaa pyykit ripeästi hyväntuoksuisiksi :-) Ja tykkään myös siitä sisuskaluksiakin puhdistavasta tuulesta, joka kuljettaa mukanaan virkistäviä ja uudistavia sateita. Myrskytuulikin on kiehtova, mutta saisi jättää ne tuhonsa tekemättä.


Ja tuulellahan on monia värejä. Joitakin niistä löysin tähän rannekoruun, jonka kivihelmissä löytyy akvamariinia, labradoriittia, aurinkokivi, akaatti, sardonyx, kyaniittia... Mukana hurmaava petrolinsininen makeanvedenhelmi ja hiukan hopeaa.

Korusta tuli mukavan muhkea, ei aivan heiveröiseen ranteeseen.

Päiväkävelyllä

Päivittäisen kävelyreittini varteen osuu paljon kiinnostavia pihoja, joita ihailen kaikkina vuodenaikoina. Lauantain päiväkävelyllä - ee, tarkoitan kauppareissulla, sillä koko päivän kestänyt räntäsade ei mihinkään lokoisaan päiväkävelyyn houkuttanut - no, ihastelin rivitalon reunuksen angervoja, joiden hennoissa ja polveilevissa oksissa pienet jähmettyneet vesipisarat (siis jääpisaratko?) kimalsivat niin hurmaavasti. Jossain pienessä puussa näin saman ilmiön. Ja harmittelin hiukan, etten kanniskele mukanani kameraa ja etten ole erikoistunut valokuvaukseen kaikissa säissä, no en siis luontokuvaukseen lainkaan ;-)

Ikuistaahan tuo näkymä kuitenkin piti ja iltamyöhällä pätkin vintaj-lankaa ja etsiskelin laatikkoa, josta piti löytyä vesipisaroita, kirkkaita ja kuultavia. Löysinkin ja päätin kokeilla korvakorut visiostani.Korvakorut ovat ultrakevyet ja kuitenkin reilunkokoiset ja hauskan heiluvaiset. Ja haa, ei tarvii olla tismalleen samanlaiset :-)


Valmistui viikolla myös yksi musta rukousnauha ja lyhyempi toisinto mookaiitti-korusta, siinä patinoitu hopeaketju.


Ja vielä yksi, tuunausta tällä kertaa.
Ninni esitteli nappamansa morsetus-korun idean ja hetihän mun piti päästä kokeilemaan :-D

Alla itsekeskeisesti oma nimeni aiemmin tehdyssä korussa, jonka tuunasin nyt käyttäen savukvartsia kyaniitin lisänä. Riipuskiven molemmin puolin on sama 'koodi'.
Tällaisia salaisia viestejä voikin jatkossa olla koruissani runsaasti, idea on ihana ja luulen, että moni muukin tähän koukuttuu! Tätä ideaa saa toivoa myös tilauskoruihin, se on kohtuullisen helppo toteuttaa.

Jaspisten sukua

Kun käsiinsä saa kauniita, siis ylettömän komeita! kiviä, tekisi mieli tehdä niistä oikein muhkea koru, kaikki kauneus siis yhteen ja samaan. Kokeilin. Noista ihanista mookaiitti-möykyistä siis. Mutmut, tulee vastaan fysiikka, tai jokin, eli kivihelmien paino. Ei niskaparka kestä niin suurta taakkaa!

Onneksi möllyköiden kanssa saapui noita keveämpiä kukkasia ja käytin sitten vielä ketjuakin, että korusta tuli lopulta melkoisen kevyt. Ja pitkä. Ja mukava humpukka!




Mookaiitti on yksi australialaisista korukivistä ja todella monivivahteinen värikylläinen jaspis.

Mookaiitin ominaisuuksia: lievittää yksinäisyydentunnetta, helpottaa päätöksentekoa ja auttaa saavuttamaan asetetut tavoitteet.

J.k. Olen aikaisemmin käyttänyt tästä kivestä nimeä mokaiitti, yhdellä oolla, mutta oikea asu taitaa kuitenkin olla tuo kahdella.

Makea sunnuntai

Jos tyttösen yhdeksi nimeksi on annettu Kerttuli, niin lintunen on mitä sopivin korunaihe. Onhan tämä muutenkin makee ja keväinen. Lintu ja munat polymeerisavea, silkkinauha solmitaan sopivalle pituudelle asun mukaan. Hyvää syntymäpäivää neitokaiselle!

Poistakaa sanavahvistukset

Kuulkaa nyt kamuset!
Sain postia ja ihmettelyä, miksi minun korujani kommentoidaan niin paljon ja kirjoittaja jää lähes vaille kommentteja, vaikka tekee varmasti persoonallisia, kivoja koruja.
Tässä ystävällinen vastaukseni:
Poistakaa jo viimein tuo hyödytön sanavahvistus blogienne kommentointikentästä! Hyödytön se on, koskapa blogger muutenkin tunnistaa ja jättää julkaisematta roskaposteja. Sana-arvaus voi nimittäin olla yksi syy siihen, että kommentoijat ovat harvassa.

Itse ainakin nyt ilmoitan, että en aio jatkossa käyttää aikaani sanojen arvailuun ja turhautumiseen, kun ne eivät mene oikein. Jos blogissasi on tunnistus päällä, niin kommenttini katoaa sitten avaruuteen.



Tuon voi siis poistaa hallintapaneelin kautta -> asetukset -> kommentit -> sanavahvistusten ei-ruutuun raksi ja muista tallentaa muutos.

Palaillaan!

Hehkua viikonloppuun!

Niin. Tietysti toivoisi auringon hehkuvan, juuri nyt on pilvistä. Noo, voihan sitä loistetta kehittää auringon tilalle vaikka korukivillä, joista yksi upein on varmasti labradoriitti! Sen uskomatonta hehkua on toisinaan toivotonta yrittää kuvaan saada, mutta kun kivessä ei muuta olekaan kuin sitä hohtoa, niin homma on helpompi :-)) kuten tänään.

Parasta tässä isossa riipuskivessä on se, että tuo ihastuttava sinerrys/viherrys näkyy joka suunnasta kiveä ja vieläpä molemmin puolin!


Nuo kiven tummat viirukuviot saivat parikseen hopeisesta neliölangasta taivutukset ja alas vielä tuon pikku labradoriitti-pisaran. Hopeiseen ketjuosuuteen olisin halunnut mini-labradoriitteja, mutta niihin meni vain nollanelonen lanka (kaikkiin ei sekään), joka olisi käytössä aivan liian heikkoa kestämään riipuksen painoa. Siksi kaverina pienet viistehiotut turmaliinikvartsit, viiruja niissäkin.
Tuo iso kivi on kooltaan reilut kolme kertaa puolitoista senttiä, ei siis mikään aivan mitätön :-D



Labradoriitti: puhdistaa, tasapainottaa ja suojelee energiakenttää; avaa intuitiota.

Olipas ahdistavaa!

Nettitauko nimittäin!
Olin jo epätoivon partaalla, olen kyllä täysin netti-riippuvainen ja yleensä luen netissä uutiset ja monet muutkin jutut päivittäin.
Tulipa sitten katsottua televisiosta monta ohjelmaa, joita en ilman tätä yhteyden katkeamista olisi millään lailla huomioinut. Esmes Ruotsin euroviisun valinta viime viikonloppuna. Olivatpa muuten ovelia! Käyttivät edustajansa valinnassa muiden maiden raateja osana äänten antajina... Varmaan suomalaiset ensi kevääksi matkii tämän. Eipä kyllä jäänyt mieleeni laulun nimi, laulajastakaan muuta kuin että esiintyi paljain varpain liehuvassa vaatteessa. Enkä sitäkään tiedä, onko Suomen viisua vielä valittu??

Harrastin myös hiukan paperiaskartelua, yritin värjätä kangasta, en löytänyt edelleenkään ompelukoneen poljinta ja johtoja, joten ompelin jotakin pientä käsin...

**
Onneksi saan tätä nyt jo naputella kotikoneella - yritin välillä kirjastossakin käydä, mutten osannut siellä keskittyä ja eihän siellä ollut mun lempisivuja kirjanmerkeissä ;-D

**
Ihanaa, kiitos kaikista kommenteista joita olette sillä aikaa jättäneet! Yritän vähitellen ottaa kiinni ja käydä kamujen teoksia katsomassa!

**
Tein joitakin koruja, jee!

Tässä Pikku Prinssi, en voinut vastustaa tuota riipusta, mukana Ruusu (pinkki aventuriini) ja Kettu (makeanvedenhelmi), savukvartsi-siruja.


"Aika, jonka olet antanut ruusullesi, tekee siitä aivan erityisen kaikkien samannäköisten ruusujen joukossa", kertoi yksinäinen kettu Pikku prinssille tämän kesytettyä sen. "Tärkeimpiä asioita ei voi nähdä silmillä, ne näkee sydämellään" (Antoine de Saint-Exupéry)

**
Rannekoru on samoista kivistä kuin edellisen postauksen kaulakoru, siis perunopaaleista ja akvamariinista. Tein yhtenä iltana myös muutaman uuden hopeisen perhosen, joista yksi patinoitu lensi tähän koruun, päänä sillä on pienoinen kaunis turmaliinikvartsi.



**
J.k. Korukoplan uusi haaste on nyt ilmoilla! Ilmoittautumisaikaa viikko!

Rajoja vai ei

Oiskohan syytä huolestua, kun lähes kaikkien kivien kohdalla ajattelen: oo, tämä on kyllä suosikkini! Noo, en anna tuollaisen pikkuseikan rajoittaa. Ja suosikeista kaksi kärki-sellaista ovat tänään opaalit ja akvamariini.

Kaulakorussa on siis noita suosikki-kiviäni eri mallisina helminä ja arvokkaammat kivet vaativat mielestäni hopeaosat. Tein nuo huolettomat juotetut kehykset hopealangasta, hiukan vasaroin, mukavasti patinoin samassa liemessä kuin ketjun, lukon ja linkkien langan.

Koru on lyhyehkö ja sen lukko on niskassa kauniisti kahden siloisen akvamariinin välissä.





Riipuskivenä, tai riipuksen molemmat kivet itse asiassa, boulder-opaalia ja alemmassa tuota ihanata sinistä opaalihohdetta. Kivi on kooltaan n.3 cm.

***

Vielä ehtii antaa mielipiteensä seuraavan koruhaasteen aiheeseen Korukoplan blogissa :-)

Emerald Island

Lapsuudessani yksi kauneimmista tietämistäni sanoista oli 'smaragdinvihreä' - olikohan jollakin tyttökirjojen sankarittarella sen väriset silmät?? Väri ei kuitenkaan ollut siis pääasia vaan se sanan sointi, kuulosti hienolta ja saavuttamattomalta.

Smaragdi on berylli-ryhmän jalokivi kuten akvamariini ja morganiitti, nimenomaan siis jalokivi ja arvokas sellainen.


Mihinkään kuninkaallisten tiaroiden jalohin smaragdeihin, niihin kiiltäviin, kuultaviin, hiottuihin, en kovinkaan tunne vetoa. Sen sijaan olin aivan ihastunut, kun hiffasin tämän riipuskiven, jossa smaragdi on sekoittuneena muuhun kiviainekseen. Korun smaragdi-sirut olin joskus hankkinut tuon vanhan sana-ihastuksen perusteella ja niiden väri kyllä miellyttää vihreän ystävää paljon.


Riipus suorastaan vaati pronssinsävyiset metalliosat ja riipukseen on upotettu pieni Swarovskin kristalli. Muina helminä pari epäsäännöllistä lamppuhelmeä ja silkkinauhaan on kiinnitetty kokeshinukke-riipus.

Naistenpäivää!

Naisellisia, romanttisia ja intohimoisia elementtejä ;-D Helminä makeanvedenhelmet, ametisti, granaatti, tsaroiitti ja turmaliini. Parempia kuvia myöhemmin, jos ennätän... Muoks. Otin uudet kuvat, mutmut...


Iloista ja hurmaavaa naistenpäivää kaikille Naisille!
Ollaanpa toisillemme kannustavia ja reiluja <3

***
Hei, käykääpä ottamassa kantaa Korukoplan uuteen haaste-ehdotukseen!

Karu Romanssi

Kuuntele ensin musiikkia ja katsele sitten kuvat ;-)

-klik musaan-

Aina oon tykännyt tuosta yhtyeestä, muistan 90-luvulta, kuinka katsoin täydellisen lumoutuneena heitä ensi kertaa televisiossa.




Keskuskivi, valtamerijaspis-möhkäle, on vuoden ajan yrittänyt päästä koruksi. Tuo mojova ketju, ruostumatonta terästä upeasti kuvioituna sai tämän kokonaisuuden viimein syntymään. Merilasi-möykyt antaa vähän valoa tähän karuun romanssiin, jossa alimmaisena on hieno Orthoceras-fossiili ja mustasta kivestä pieni, ei liian siloinen kala.

En keksi otsikkoa.

Lumen ja jään sulaessa, hiekan alkaessa sulapaikoissa ratista kengän alla, ajatus lentää, lentää... Melkein ei malttaisi pysyä paikallaan ja korut muuttavat aiottua suuntaansa aivan omin päin. Tänään kaulakorun riipusosasta tuli luultavasti aivan erilainen kuin olin ajatellut; luultavasti, koska en muista :-D


Tsaroiitti on varmaan yksi taianomaisimmista kivistä, mitä vastaani on tullut. Samassa kivessä violettia ja suklaanruskeaa, oikeastaan kummastakin väristä lukuisia eri sävyjä ja, jotakin kiillettä on tähänkin kiveen eksynyt. Kivilajin löytöpaikka on muuten Siperiassa.

Enpä ihmettele, että tsaroiitista on tullut useita korutoiveita. Kun sitä kerran on nähnyt, ei sen salaperäinen hohde ja kiehtovuus päästä otteestaan.
Kaulakorussa on pronssinsävyisiä ketjupalasia, helminä hypersteeniä, tsaroiittia pyöreänä, yksi Swarovskin mokanruskea kristalli ja riipuksen alapuolella herkullinen savukvartsi, sileä, kuultavankaunis.
Itse tsaroiitti-riipus on vain aivan uskomattoman mystinen, siksi monta kuvaa.