Arjen ilo

Paluu arkeen, ainakin koululaisille, mutta kait monelle aikuisellekin. Pidettävä kiinni taas jonkinlaisesta aikataulusta ja vähemmän sijaa päähänpistoille tai hulluttelulle. Tarkoitan sellaista, että "kaunis aamu, lähdetäänkö torille vai uimaan vai ajelulle".

Arki voi silti olla muutakin kuin tiukkaa ja tasaista vääntöä, hiukan väriä siihen pitää sisällyttää. Ehkä aamukahviin voi laittaa ripauksen tavallisesta poikkeavaa maustetta, ehkä minttua tai suolaa?


***
Ehkäpä makeanvedenhelmien ei tarvitse olla sitä parasta kolmea A:ta, ne voivat olla mukavan raidallisia ja malliltaan perunoita täydellisen sileyden ja pyöreyden sijaan! Hohto on kuitenkin helmien kaunein ominaisuus.
Sain hyvin kohtuuhintaisia makeanvedenhelmiä ja ajattelin niistä tällaisen vallattoman arkikorun, siinä on helmimollukoiden seurana lasihelmiä ja aurora borealis vuorikiteitä, pieniä farfalle-helmiä omana nauhanaan... Helminauhat kiinnittyvät hopeaosin muhkeaan nelisäikeiseen silkkilettiin. Nämä makeavetiset ovat isoja ja niillä on jonkinverran painoakin, mutta kiiltoa on kauniisti. Taas hehkutan, silkkinauha tuntuu suloiselta niskassa.

Valkoiset olivat edullisia eivätkä toisetkaan ylettömän kalliita olleet, mutta olen kertakaikkisen yllättyneen onnellinen näistä alakuvan kaunottarista. Kerrankin ihan oikeesti mustia helmiä, nam nam nam!! Ja muodoltaan lähes pyöreitä silopintaisia. Hmm... ainakin yritän olla piilottamatta näitä mihinkään - pöydällä odottavat jo piankin pääsevänsä koruiksi.

Kesäisiä

Sanon ihan suoraan taas, että ihana, kun on viileämpi aamu ja päivä! Mulle kova helle on liikaa.

Siksipä nautinkin viime viikonloppuna, kun kesäteatteri-elämys sattui kohtuullisen lämpimään säähän ja ilmastoituun katsomoon! Jos vielä ennätätte, niin menkää toki kokemaan ilottelu "Kekkonen, syntymästä kuolemattomuuteen" - Kekkoslovakian löydätte Korpilahdelta! Nuoret harrastelijaesiintyjät vetävät lukuisia rooleja kukin, ihan huippua! (Ja siskonpoika ääni- ja valomiehenä, go Karri!)

Viileästä aamutuulestako johtuu vai mistä, mutta alkaa jo ajatuskin juosta, ja palata korujen pariin. Ei ole oikein mikään innostanut, mutta nyt ihastuneena kaivelin sarisilkkinauhoja. Ensimmäinen on ollut aarteena ehkä jo ensimmäisestä silkkierästä ja toisen korun kirjava nauha taisi tulla jonkun helmilähetyksen rasian ympärillä, ihastuin heti.

Turkoosit ja siniset kuuluu niin kesään, kuten myös kalat ja perhoset :-) Koruissa on siis sarisilkkiä, korumetalliketjua, kauniita tsekkilasihelmiä ja lamppuhelmiä, kalariipus kiveä ja sen ilmakuplat vuorikidettä.

Mukavia elokuun päiviä, sekä lomalaisille että työhön palanneille!

***

Lisää lintusia

 Nämä keramiikkalintuset vaan on niin iloisia visertäjiä! On niitä vielä jokunen tulossa...

Keramiikan seurana kiillotettua korallia, pullukoita kuviollisia lasihelmiä ja linnun alla yksi MiunMaun tekemä lamppuhelmi, oli taas niin passelin värinen.

Niskaosuuteen letitin sarisilkkiä, jonka värisävyt olivat 'madly monet' ja 'wild iris'. 

Onhan mulla aivan kaulakorujen kuvaamista varten hankittu torsokin! Nimetön on vielä ja pukematta eikä nämä kuvat mielestäni oikein onnistu, mutta kyllähän siitä jonkun yleisilmeen näkee.

Maja puussa, puumaja

Niin korkealla on majani puussa, mutta ketterin jäsenin sen turviin kiipeän.
Kukkien ja hedelmien tuoksussa vietän ihania hetkiä.

Pimeinä iltoina istun takan äärellä, ihanassa hämyssä. Tuuli suhisee lehdissä. Kuulenpa myös helmipöllön huhuilun, onhan sillä tähystysoksa tuossa ylempänä. Täällä Puumajassa on kaikki, mitä elämään kaipaan, pienet puitteet - enpä vaihtaisi tätä korskeaan kartanoon.

Punaisen keramiikkamökin korussa on luonnonoksa, lasilehtiä, ihana puukuvioinen jaspis, punaisia makeanvedenhelmiä, ja, tietenkin, se helmipöllö-lamppuhelmi, pöllö istuu keramiikkakiekolla. Sarisilkkiletti kiinnittyy kauniilla tummaksi patinoidulla hopeisella lukolla.

***

Kuinka paljon mahtuu pieneen sydämeen...

"Kaikuvat sävelet yössä...", juu, kaikuu päivisinkin välillä erilaiset laulujen sanat... tällä kertaa tämä...


Jotenkin taas vastaansanomattoman helposti syntyi tämä koru, eipä siitä enempää kuin nämä kuvat, keramiikkasydän tuli Norjasta :-) Siinä on 'arkipuoli' ja 'juhlapuoli' jossa hivenen kultaa!

Herkullisia sitriinejä, silkkinauhaa, yksi paua-pisara, muutama musta lasihelmi.

Kesämuistoja

Terveisiä Aigeianmeren rannoilta, vaikken juuri nyt olekaan siellä itse käynyt ;-) Silti se turkoosinsininen värimaailma aina vaan houkuttaa helmisivuja selatessa ja sieluni sopukoihin löytää! Väri tuo mieleen paljon muistoja matkoista aiemmilta ajoilta.

Metalliosat ovat kreikkalaisia, kauniisti patinoituja osasia ja helmiryppäässä avaimen yläpuolella on hurmaavia lasikukkasia.

Koruissani on nyt vuoden verran esiintynyt tätä sarisilkkinauhaa ja tänä kesänä tuntuu siltä, että se on löytänyt myös muiden kuin itseni suosioon; siskoni ovat molemmat halunneet nauhallisen korun, äitinikin on jo muutamaa kehaissut ;-) Ja yhden nauhakorun tilattuaan moni on innostunut lisää, ehkä se nauha täytyy itse kokea, kuva ei kerro kaikkea sittenkään.

Nuo sarisilkkiset nauhathan ovat myyjän ilmoituksen mukaan tehtaan jäännöspaloista revittyjä suikaleita ja kaikki eivät ole täyttä silkkiä vaan niissä saattaa esim. koristeena olla myös muita kuituja. Yhtä kaikki, itseäni ihastuttaa erityisesti nauhojen värit, pehmeys ja keveys.

Keskikesän autuus

Keskikesässä on parasta varmaankin kaikki raskaanlämpimät ja kukkaiset tuoksut, hajutkin sekä rehevät ja kylläiset värit, jotka metsissä ja niittypoluilla tunkevat aisteihin. Siellä täällä näkyy jo kypsää kellanruskeaakin, pelottaa, että joko se kesä on hiipumassa...

Laiturilla loikoillessa voi tavoittaa silmiin ja korviin taas aivan toisenlaista maailmaa, keveää  sinisen ja vihreän leikkiä.

Laiturilla: fluoriittipulleroita ihanissa kuultavissa sävyissä, hieno jaspisriipus vetisine maisemineen sekä pitkään ja hartaasti viilattu ja siliteltävän silkinpehmeäksi hiottu puunkappale, jolla pieni hopeasta juotettu filigraaniperhonen. Sarisilkit sopivissa väreissä.

Mansikan maku: kylläisenpunaisia 'mansikoita' eli tsekkilasia, riipuksessa jaspiskurpitsa ja kotimainen lamppuhelmi, korumetallia eri muodoissa, sarisilkkinauhat helmiin soinnutettuina.

Vielä molemmat kesäiset yhdessä.

***

Edellisen postauksen kirja-arvontaan ehtii osallistua keskiviikkoon asti!

Kaupassa kesäale!

***

Jussi meni

Niin ne juhlapyhät vilahtelee ohi ja melkein ollaan taas arjessa.

Juhannuspäivän aamuna kävin pyöräillen tutustumassa tulevaan Jyväskylän asuntomessualueeseen.
Vuoden päästä sitten valmiita asuntoja on katseltavana. Nyt ei vielä ollut kovin paljon nähtävillä, perustuksia ja sellaista, mutta kyllä info-kyltitkin on mielenkiintoisia, kun niissä oli pohjapiirustukset pähkäiltävinä.

Tuonne aamun vilakassa ajellessa korviin kantautui vieno tuulikellojen helinä. Sellaisina pieninä ja herkkä-äänisinä ne ovat mielestäni viehättäviä, mutta kovin isot ja kumeat ovat liian hallitsevia, vaativia.

Minun koruuni tietenkin tuli sellainen vienoääninen yksilö.
Tosin koru lähti liikkeelle tästä rantaan ajautuneesta oksankappaleesta, joka oli aika luja vastus poranterälle. Iloinen yllätys, koska niitä hauraita puunkappaleitakin on tullut kokeiltua, eihän niistä ole koruiksi sitten ollut.

Kaulakorun kivinä on todella jännittäviä soikeita ja litteitä helmiä, kivettynyttä puuta. Niille on ominaista erilaiset reiät ja rosot ja kuviot.

'Tuulikellon' rakensin pronssisensävyisen kehyksen ympärille metallilangan pätkistä, joissa pieniä lasihelmiä. Koskapa tuulikello minun mielikuvissani heiluu ja kilkkaa sydämellisen ja lämminhenkisen kodin ovenpielessä, tahi parvekkeella, niin lisäsin pikkuisen pronssisydänriipuksen, sen on tehnyt Lesley Watt.

Tottakai minun piti laittaa tähän koruun sarisilkkinauha, kun löysin juuri oikean värisen. Nauhan ja kivihelmien välissä on pienet ketjunpätkät, ne antavat korulle mukavaa soljuvuutta.

Viime yönä mollotti komea täysikuu, sekin haluaisi koruksi, mutten tiedä millaiseksi, täytyy vielä kuulostella...

Kesäterveisiä!

Tervehdys kaikille kesälomalaisille, myös sen alkamista odottaville!

Siniset ja turkoosit on niin lomavärejä, kesävärejä ja ikiaikaisia suosikkeja. Aiemman punasävyisen sisarkoruksi valmistui tämä yhtä kesäinen!
Sarisilkkiä, korumetalliketjua, vintaj-lankaa, tsekkiläistä lasia, yksi swarovskikin piilossa ja suloiset pikku apatiittihelmet juurikin silkin värisinä.

Ja korukaupassani kesäkuun loppuun asti ilmainen lähetys!

Mustan kissan tango

Korukoplan haaste julkaistaan sunnuntaina. Tällä kertaa tehdään vanhasta uutta eli muokataan joku varastossa oleva valmis koru uuteen uskoon.

Aloitin tämän korun muokkaamisella. Tuo vintage-ketjun ja sarisilkin vuoropuhelu ei välttämättä ollut kohdillaan. Kuvissa kyllä, mutta kaulalla ei aivan.

Tiesin siis, että vaihdan ketjuosan tilalle eräät tietyt makeanvedenhelmi-mollukat ja sen teinkin. Silloin ei enää tuo koralliriipus asettunut korun värimaailmaan.
Ja, jälleen kerran, kuin 'sattumalta' tupsahti joulukoristeita pakatessani tuo emaloitu musta kissa esiin. Miksi se lymysi koristeiden pakkauksissa, en tiedä ;-D Sitäkään en tiedä, mistä kissa on kotoisin, olisiko se lentänyt "Japanista tänne meillekin"? Ei toki, lienee aivan kotimaista tekoa.

Makeanvedenhelmet ovat isoja, eivät laisinkaan A-laatuisia, mutta erittäin sympaattisia :-) ja niiden vuoropuhelu risa-silkin, eikun sari-silkin kanssa lienee kohdillaan, siloa ja rosoa. Kaulalla ihanan pehmeä ja kevyt!

Korun valmistuessa huomasin sitten, etten ollutkaan käyttänyt riittävää osaa eli haasteessa sanottua 'ainakin puolet' vanhasta korusta, mutta muuten tykkään uusitusta versiosta.

Elikäs, se varsinainen haastekoru sitten sunnuntaina.


***

Aurinko saa leikkimään

Aamuna tänä kylmä tuntui nenännipukassa... mutta aurinko tällä hetkellä lämmittää suloisesti, se tekee ihmisen leikkisäksi.


Minä leikin korumateriaaleilla. Itse kaipaan jatkuvasti kevyitä koruja ja silti haluan korun myös näkyvän.
Valitsin kevyitä tarpeita. Ensiksi letitin sarisilkkejä.

Sitten etsin kevyttä puuta... ja kaikenlaista muuta sopivaa.

Kivihelmiä koruun tarvitaan, että painoa olisi sen verran, jotta koru pysyy matkassa. Nyt tuollainen ihana tekstiili-helmi pääsi koruun myös.

Korua voi kieritellä kaulalla kunnes löytää optimaalisen paikan, sillä hetkellä tulee hymy huulille.

Tiedän, tästä pitäisi saada kaulalla kuva, että yhtään hiffais millainen se todella on.
**

Haikeus

Syksyssä on aina hieman haikeutta. Täytyy sanoa monia hyvästejä; kesän lämpimille (?), luonnon kukoistukselle, muuttolinnuille, ehkä myös konkreettisemmin, opiskelemaan lähteville lapsilleen, haikeaahan se on. Haluaisi pitää hiukan kiinni myös valoisista öistä, veden liplatuksesta, lämpimästä maasta varpaiden alla.

Hei, enhän mä melkein kuukauteen koskenutkaan silkkiin! Eikä silkkinauha tähänkään koruun ollut heti tulossa, mutta vuorikristalli ja hempeän siniset akvamariinit alkoivat näyttää liian valjuilta keskenään! Se kuuluisa sattuma tai vahinko oli jättänyt pöydälle turkoosimollukan ja sen napattuani muistin juuri tuon sarisilkin palasen ;-) Riipuksessa on vahvatahtoinen vuorikristalli-puikko ja sillä seurana satiinipintainen hopeahelmi sekä amatsoniittinugetti. Ja niin, tein tämän hopealangalla, koska en sitten millään tule sinuiksi sen hopeoidun langan kanssa.

Polkuja

Kulkea omia polkujaan. Joskus uskallus riittää, joskus pelottaa ja on seisahduttava hetkeksi, tarkennettava katsetta, valittava sumun seasta se polku, jonka päässä valo siintää.

Materiaalit: vintage-ketju, lamppulasihelmi messinkisisuksella, sarisilkki, simpukankuorisydämet, karneoli, hypersteeni, koralli, gf-lanka

Vanhaa romantiikkaa

- Bead Soup Blog Party 6 / reveal 2, my post here -click  -
- Bead Soup Blog Party 6 / reveal 3, Pretty things -

****************************************************************************

Helmivaihdossa saamani polymeerisaviriipus (Second Surf) ei jättänyt rauhaan. Silti se valikoitui tähän koruun riipukseksi vasta parin muun kokeilun jälkeen.
Tuo vintage-helminauhaketju on tuollaisena valmiina pätkänä ostettu, mutta ei ole mahdoton itsekin toteuttaa. Riipuksen filigraanirengas, vintagea sekin, on korukaverin myynnistä ostettu.

Riipuksen 'lautasessa' on minun silmää miellyttävä punasaven tuntu, siihen sijoitetut siemenet ovat hyvin tumman luumun sävyiset, joten ihan pakko oli sarisilkkiä tähänkin sijoittaa, vaikka olin melkein vannonut itselleni, että ei taas.
Ylempänä riippuva makeanvedenhelmi on määrittelemättömän värinen, lähinnä hyvin tumman ruskean ja violetin välimailta. Lukkona lyhyessä korussa on erittäin napakka magneettilukko.